Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Kestävä kehitys

Tiedote Matkailu palvelu yrityksille suomessa 08.08.2011 - Green Tourism of Finland

2011-08-09T05:55:00.000-07:00

Tiedote Matkailu palvelu yrityksille suomessa 04.08.2011 - Green Tourism of Finland

Hyvä kestävästä kehityksestä kiinnostunut matkailuyrittäjä!

Green Tourism of Finland® -palvelumerkin ideana on tukea ja edistää kestävää kehitystä matkailussa ja vapaa-ajan palveluissa. Merkkiä käyttävät tuotteet ammentavat sisältönsä suomalaisesta luonnosta ja paikallisesta kulttuurista, minimoivat ympäristövaikutukset ja tukevat paikallista työllisyyttä. Niiden tavoitteena on lisätä asiakkaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja vahvistaa asiakkaan henkilökohtaista suhdetta luontoon.

GTF- palvelumerkin haltijat tai tavaramerkin haltijoiden valtuuttama taho arvioi kunkin yrityksen, organisaation, yksittäisen tuotteen tai palvelun kohdalla tavaramerkkiehtojen myöntöperusteiden toteutumisen. Palvelumerkki voidaan myöntää yrityksille, jotka tuottavat tilapalveluita, ruokailupalveluita ja ohjelmapalveluita. Ohjelmapalveluille merkki myönnetään tuotekohtaisesti.

Hakuprosessi alkaa tarvittavien dokumenttien toimittamisella ja sisältää vähintään yhden yritysvierailun. Kokonaisuudessaan hakuprosessi kestää maksimissaan 6 kk.

Lisää tietoa GTF- palvelumerkin kriteereistä ja hakuprosessista:

Yleistä tietoa: Avaindokumenttiin

Ohjeet merkin käyttöön: Ohjeita Green Tourism of Finland - palvelumerkin käyttöön

Tunnetko kuuluvasi yrityksesi kanssa joukkoomme? Ole hyvä ja ota yhteyttä!

Green Tourism of Finland®
Anttilantie 7
82380 TolosenmäkiPuhelin: 040 3221404
Päivi Yuval

Eero Ikonen

Sähköposti: greentourism@greentourism.fi

Green Tourism of Finland http://www.greentourism.fi

Ekomatkailu yritystoiminnaksi - Green Tourism of Finland

2011-05-17T09:52:00.000-07:00

PEDAGOGICAL STRATEGY - Palvelun tarjoaa Google-dokumentit,
Ekomatkailu yritystoiminnaksi - Green Tourism of Finland

Mihin ekomatkailukoulutusta tarvitaan?

Matkailijoiden kasvava kiinnostus ekomatkailua kohtaan tarjoaa erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun yrittäjähenkisille

ihmisille.

Ekomatkailu

- sisältää ympäristökasvatusta

- auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta

- vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä

- painottaa paikallisen yhteisön osallistumista

- koostuu yleensä pienen yrityksen palveluista pienille turistiryhmille

- tuo liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti syrjäisille maalaisalueille

- lisää paikallisten asukkaiden hyvinvointia.

Tiivistettynä voidaan sanoa, että ekomatkailu vaatii liiketoimintana vähemmän taloudellista panostusta mutta enemmän tietoa ja taitoa kuin

tavanomainen matkailu. Ekomatkailu liiketoimintana voi tarjota todellisia hyötyjä Euroopan syrjäisimmille maaseutuyhteisöille. Ekomatkailun

potentiaaliset hyödyt voivat kuitenkin toteutua vain, jos tarvittavat koulutusresurssit saadaan kohdistettua suoraan näille alueille.

Green Tourism of Finland®

Anttilantie 7
82380 Tolosenmäki

Puhelin: 040 3221404
Sähköposti: greentourism@greentourism.fi
Skype: green.tourism11

Avain, Green Tourism of Finland, ( GTF)-Palvelumerkki, 2011, oletko kestävän matkailun yrittäjä

2011-05-15T06:22:00.000-07:00

Avain Green Tourism of Finland® -palvelumerkkiin

1. YLEISTÄ GREEN TOURISM OF FINLAND®- PALVELUMERKISTÄ

Green Tourism of Finland® –palvelumerkin (jäljempänä GTF) ideana on tukea ja edistää

kestävää kehitystä matkailussa ja vapaa-ajan palveluissa. Kestävällä kehityksellä on niin

taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen kuin kulttuurinenkin ulottuvuus. Merkkiä käyttävät

tuotteet ammentavat sisältönsä suomalaisesta luonnosta ja paikallisesta kulttuurista,

minimoivat ympäristövaikutukset ja tukevat paikallista työllisyyttä. Niiden tavoitteena on

lisätä asiakkaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja vahvistaa asiakkaan henkilökohtaista

suhdetta luontoon.

GTF- palvelumerkin haltijat tai tavaramerkin haltijoiden valtuuttama taho arvioi kunkin

käyttölupaa hakevan yrityksen, organisaation, yksittäisen tuotteen tai palvelun kohdalla

tavaramerkkiehtojen myöntöperusteiden toteutumisen. Ohjelmapalvelutuotteiden kohdalla

merkki on tuotekohtainen.....lisää tästä linkistä: Green Tourism of Finland®

YHTEYSTIEDOT

Tunnetko kuuluvasi yrityksesi kanssa joukkoomme? Ota yhteyttä!

Green Tourism of Finland®

Eero Ikonen

greentourism@greentourism.fi

+358 403221404

www.greentourism.fi

www.greentravel.fi

Päivi Yuval

paivi.yuval@greentourism.fi

Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Kestävä kehitys: Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Karjalan Luontokou...

2011-05-02T08:28:00.000-07:00

Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Kestävä kehitys: Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Karjalan Luontokou...: "KARJALAN LUONTOKOULU® ..."

Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Kestävä kehitys: Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Karjalan Luontokou...

2011-04-23T00:32:00.000-07:00

Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Kestävä kehitys: Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Karjalan Luontokou...: "KARJALAN LUONTOKOULU® ..."

Ympäristökasvatus, Luontokoulu, Karjalan Luontokoulu, Päivi Yuval

2011-04-20T08:18:00.000-07:00

KARJALAN LUONTOKOULU®

YMPÄRISTÖKASVATUS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ - lyhyesti ja tiiviisti

1. Ympäristökasvatus kestävän elämäntavan edistäjänä

Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan elinikäistä oppimisprosessia, jossa ihmiset tulevat tietoisiksi ympäristöstä ja ympäristökysymyksistä ja myös omasta roolistaan ympäristön hoitajina ja säilyttäjinä (Sytnik ym. 1985). Ympäristökasvatus tähtää nimenomaan käytännön toiminnan muutokseen ihmisten elämässä.

Jo Sokrates on todennut, että tieto ei välttämättä johda tekoihin. Sama ristiriita on havaittu myös monessa ihmisen käyttäytymistä ja ympäristöasenteita käsittelevässä tutkimuksessa. Ympäristökasvatuksen tehtävä ei olekaan pelkästään välittää tietoa ympäristöasioista ja kestävän kehityksen mukaisesta elämästä, vaan todella aikaansaada muutos ihmisen elämässä. Miten tämä tehdään; siitä on olemassa monia teorioita ja malleja. Ympäristökasvatus voidaan nähdä toimintana, joka edesauttaa kestävän kehityksen toteutumista yhteiskunnassa. Kasvatus on hidas, mutta syvällisesti vaikuttava keino aikaansaada muutoksia yhteiskunnassa.

Ympäristökasvatus vs. kestävän kehityksen kasvatus

Kestävä kehitys on dynaaminen käsite, jolla on monta ulottuvuutta ja tulkintamahdollisuutta. Sille ei ole olemassa yhtä ja ainoaa määrittelyä. Kestävä kehitys tulisikin käsittää jatkuvana muutosprosessina, ei niinkään stabiilina tilana (Pigozzi 2003).

Ympäristökasvatuksen rinnalla on kestävä kehitys -käsitteen vakiintumisen myötä alettu käyttää termiä kestävän kehityksen kasvatus. Näiden kahden välinen suhde on vielä yksiselitteisesti määrittelemättä. Keke- kasvatus voidaan nähdä yhtenä ympäristökasvatuksen osa-alueena tai päinvastoin tai sitten molemmat voidaan ymmärtää erillisinä aloina, joilla kuitenkin on yhteisiä piirteitä. Neljäs tapa hahmottaa kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen välistä suhdetta on nähdä Keke- kasvatus ikään kuin ympäristökasvatuksesta kehittyneenä ja siten edistyneempänä muotona (Hesselink ym. 2000). Niin tai näin, ainakin voidaan todeta molempien kasvatuksen muotojen olevan keskenään ristiriidattomia ja samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkiviä.

2. Ympäristökasvatuksen keskeiset käsitteet ja tavoitteet

Tavoitteet

UNESCO on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet hallitusten välisessä konferenssissa Tbilisissä vuonna 1977 seuraavasti:

Tietoisuus
Auttaa ihmisiä tiedostamaan ympäristö kokonaisuutena ja herkistymään sen ongelmille.

Herkkyys
Auttaa ihmisiä hankkimaan tietoa ympäristöstä ja sen ongelmista oman kokemuksen kautta ja siten saavuttamaan ymmärrys ympäristöstä ja sen ongelmista.

Asenteet
Auttaa ihmisiä selkiyttämään arvojaan ja tunteitaan ympäristöstä huolehtivaan suuntaan ja motivoitumaan aktiiviseen osallistumiseen ympäristönsuojeluun.

Taitoja
Auttaa ihmisiä hankkimaan taitoja tunnistaa ja ratkaista ympäristöongelmia.

Osallistuminen
Tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti työskentelyyn ympäristöongelmien ratkaisemiseksi

Ympäristökasvatuksen tavoitteita on tämän jälkeen muotoillut moni eri taho, mutta tavoitteiden sisältö on kuitenkin pysynyt suurin piirtein samana. Yleisesti voidaan sanoa, että ympäristökasvatuksen keskeisin tavoite on ympäristövastuullisesti toimiva ihminen.

Ympäristövastuullisuus

Ympäristövastuullisuus on nostettu monien ympäristökasvatusmallien keskeiseksi päämääräksi.
Ympäristövastuullinen ihminen

kokee itsensä osaksi luontoa ja yhteiskuntaa
on tietoinen omista ympäristöarvoistaan ja kykenee esittämään ne
ymmärtää, miten luonto toimii
ymmärtää oman toimintansa yhteydet ympäristöongelmiin
omaa tietoja ja taitoja toimia ympäristön puolesta
toimii aktiivisesti yksilönä ja yhteisön jäsenenä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi

(Koskinen 1999)

Ympäristövastuullisuus ei siis ole pelkästään tietoja ympäristöasioista tai ympäristömyönteisiä asenteita, vaan myös aktiivista toimintaa sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä.

Ympäristöherkkyys

Ympäristöherkkyydellä tarkoitetaan ihmisen kokemusten ja aistihavaintojen pohjalta luotua tunnepitoista suhdetta ympäristöön (Wahlström 1997). Monissa ympäristökasvatuksen malleissa ja teorioissa korostetaan ympäristöherkkyyden merkitystä ympäristövastuullisen käyttäytymisen tärkeimpänä selittävänä tekijänä (Hungerford & Volk 1990, Jeronen & Kaikkonen 2001, Wahlström 1997). Sitä mitä rakastaa, sitä haluaa myös suojella. Ympäristöherkkyyden muodostumiselle otollisinta aikaa ovat lapsuus ja nuoruus ja tärkeimpänä edellytyksenä omakohtaiset, luonnosta saadut kokemukset. Siksi ympäristökasvatuksen tulisi lasten kohdalla sisältää paljon ympäristöherkkyyden voimistamiseen tähtääviä elementtejä sekä oleskelua luonnonympäristössä (Jeronen ja Kaikkonen 2001). Vastaavasti nuorten ja aikuisten kohdalla ympäristökasvatuksen tavoitteiden tulisi keskittyä ympäristötietoisuuden ja –tiedon lisääntymiseen sekä toimintakykyyn ja vastuullisuuteen.

Voimaantuminen

Voimaantuminen on yksi yleisimmin mainituista ympäristökasvatuksen tavoitteista. Voimaantunut lapsi, nuori tai aikuinen luottaa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ja hänellä on lisäksi halu toimia ympäristön puolesta (Hungerford & Volk 1990). Voimaantunut ihminen tuntee, että hänen teoillaan ja valinnoillaan on merkitystä ja sitä kautta syntyy halu toimia ympäristövastuullisesti. Siksi voimaantuminen on ympäristöherkkyyden sekä ekologiseen elämäntapaan liittyvien tietojen ja taitojen ohella tärkeä edellytys ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle.

3. Ympäristökasvatuksen kenttä: miten, missä?

Miten?

Ympäristökasvatuksen kenttä on laaja ja käsitteellä ympäristökasvatus tarkoitetaankin monenlaista toimintaa ympäristöherkkyyden lisäämiseen tähtäävistä aistiharjoituksista itseluottamusta lisääviin osallistumisprojekteihin. Yhteistä kaikelle ympäristökasvatusnimikkeen alle sijoittuvalle toiminnalle on kuitenkin tavoite: ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristövastuullisesti käyttäytyvä ihminen. Ollakseen tehokasta ja vaikuttavaa ympäristökasvatuksen tulisi olla monipuolista ja sisältää elementtejä monista eri ohjelmatyypeistä (Palmer 1998).

Alla olevaan jaotteluun on koottu erilaisia ohjelmatyyppejä, joiden yhteydessä voidaan kaikissa puhua ympäristökasvatuksesta. Niiden tavoitteet ja soveltuvuus eri ikäryhmille vaihtelevat.

Aistiharjoitukset

Ympäristöherkkyyttä voidaan lisätä erilaisilla aistiharjoituksilla, joita harjoitetaan luonnossa ohjatusti. Aistiharjoituksissa havainnoidaan luontoa läheltä esimerkiksi luuppien avulla, etsitään voimakkaita hajuja, tunnustellaan erilaisia pintoja tai kuunnellaan silmät suljettuina luonnon ääniä. Aistiharjoitukset opettavat lasta tekemään havaintoja ympäröivästä luonnosta. Niiden tarkoituksena on saada lapsi kiinnostumaan luonnosta ja sen ilmiöistä ja herättää ihastusta ja ihmetystä. Aistiharjoitusten avulla luontokokemusta saadaan syvennettyä. Aistiharjoitukset toimivat hyvänä lämmittelynä vaativampia harjoituksia varten kaikille ikäryhmille (van Matre 1990).

Vihreä draama

Vihreässä draamassa käytetään draamapedagogiikan menetelmiä ympäristöasioiden käsittelyyn. Draamapedagogiikassa aihetta käsitellään osallistuvasti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti: kaikki osallistuvat, jakoa katselijoihin ja esiintyjiin ei ole. Draamapedagogiikka tarjoaa tehokkaan työkalun erityisesti arvokasvatukseen, joka on oleellinen osa ympäristökasvatusta. Vihreä draama tähtää myös ympäristöherkkyyden ja empatian tunteen lisäämiseen. Menetelmä soveltuu kaikenikäisille.

Luonnontiedon lisääminen, luonnonharrastuksen edistäminen

Kaikenlainen luonnossa oleskelu ja retkeily vaikuttavat usein myönteisesti ihmisten ympäristöasenteisiin. Omakohtaiset luontokokemukset ovat myös erittäin tärkeitä ympäristöherkkyyden muodostumiselle. Siksi niitä voidaan pitää osana ympäristökasvatusta, kunhan luonnossa oleskelu tehdään vastuullisesti painottaen kestävän retkeilyn periaatteita ja jokamiehen velvollisuuksia. Luonnontieto (biologinen tieto, lajitieto) voi myös osaltaan lisätä kiinnostusta luontoa kohtaan ja herättää innostuksen luontoharrastukseen. Luonnontiedon lisäämisen ei kuitenkaan sellaisenaan ole todettu vaikuttavan myönteisesti ihmisten ympäristöasenteisiin. Luonnontiedon lisäämiseen tähtäävää ympäristökasvatusta harjoitetaan tyypillisesti erilaisilla luontopoluilla sekä ohjatuilla, tietopainotteisilla luontoretkillä. Tällä hetkellä se vaikuttaa eniten käytetyltä ja rahoitetulta työmuodolta ympäristökasvatuksen kentällä, mikä on paradoksaalista siihen nähden, että sen tehokkuutta on tutkimustiedon perusteella syytä epäillä.

Ympäristövalistus

Kun kansalaisille jaetaan tietoa ekologiseen elämäntapaan liittyvistä asioista (esimerkiksi energian säästö, kierrättäminen) kirjallisesti tai suullisesti, voidaan puhua ympäristövalistuksesta. Ympäristövalistusta ei voi pitää kovin tehokkaana ympäristökasvatuksen välineenä, sillä ympäristövastuullinen käytös ei useinkaan ole kiinni tiedon puutteesta. Lisäksi monien tutkimusten mukaan ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen käytöksen välillä ei ole voimakasta yhteyttä. Ympäristövalistus on se ympäristökasvatuksen muoto, jota eniten suunnataan aikuisiin.

Tiedon keruu ympäristöstä

Tämän ohjelmatyypin toiminta eroaa radikaalisti edellisistä siksi, että siinä on kyse aktiivisesta tiedon keräämisestä ja käsittelystä. Lapset itse mittaavat ja havainnoivat ohjatusti luontoa, kirjaavat tulokset ylös ja tekevät käsitellystä tiedosta johtopäätöksiä.

Taide ympäristökasvatuksen menetelmänä

Luonnossa tapahtuva tai luonnonmateriaaleja hyödyntävä taiteilu voidaan myös nähdä yhtenä ympäristökasvatuksen osana. Myös tämänkaltaiset harjoitukset tähtäävät ympäristöherkkyyden lisäämiseen ja auttavat näkemään kauneutta ympäröivässä luonnossa. Ne opettavat tekemään havaintoja luonnossa ja syventävät luontokokemusta.

Ympäristöohjelmat kouluille

Kouluille ja myös kotitalouksille on olemassa erilaisia ympäristöohjelmia, jotka tähtäävät koulun ja kodin arjen muuttamiseen ympäristöystävällisemmäksi. Lapset pääsevät tällä tavalla mukaan suunnitteluun ja itse toimintaan. Tällaista kokonaisvaltaista, toiminnallista ja joka päivä arjessa tapahtuvaa ympäristökasvatusta voidaan pitää yhtenä tehokkaimmista ympäristökasvatuksen muodoista. Vihreä Lippu on yksi laajimmalle levinneistä koulujen ympäristöohjelmista. Siihen sisältyy kouluissa tapahtuvan toiminnan lisäksi laajasi myös muita ympäristökasvatuksen ohjelmatyyppejä.

Osallistava ympäristökasvatus

Osallistavassa ympäristökasvatuksessa lapset otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia lapsen omaan elinympäristöön kohdistuvia projekteja, tyypillisesti leikkipuistoja ja koulunpihoja. Tällaiset vaikuttamisen ja osallistumisen kokemukset lisäävät lasten itseluottamusta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, jonka ajatellaan olevan tärkeitä ominaisuuksia ympäristövastuullisissa, aktiivisissa kansalaisissa (Hungerford & Volk 1991, Koskinen 1999). Osallistuva ympäristökasvatus pyrkii siis nimenomaan voimaannuttamaan lapsia.
Missä?

Kouluissa…

Ympäristökasvatus tai kestävän kehityksen kasvatus on kirjoitettu sisään opetussuunnitelman perusteisiin, jotka käytännössä ohjaavat kouluissa harjoitettavaa kasvatustyötä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen on kirjattu (monen muun arvon ohella) perusopetuksen arvopohjaan. Opetuksen arvopohjan tulee koulujen arjessa välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Ympäristökasvatus ei kuitenkaan ole kouluissa omana oppiaineenaan, vaan sen voidaan katsoa sisältyvän yhteen seitsemästä eheyttävästä teemasta (Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta). Tällöin aihetta käsitellään kouluissa monen eri oppiaineen yhteydessä ns. läpäisyperiaatteen mukaisesti.

Valitettavasti eheyttävien teemojen toteutuminen koulujen arjessa on usein kiinni luokanopettajan omasta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Lisäksi huomioitavien teemojen suuri määrä johtaa siihen, että opettajien on pakko valita teemoista muutama parhaiten toteutettavissa oleva. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristökasvatusta harjoitetaan koulumaailmassa hyvin epätasaisesti. Opettajien keskuudessa tehdyt tutkimukset myös osoittavat, että ympäristökasvatus on huonosti tunnettu käsite ja sitä pidetään vaikeana toteuttaa luokan arjessa. Usein ympäristökasvatus myös ymmärretään liian suppeasti eräänlaisena biologian ja ympäristö- ja luonnontiedon jatkeena tai ympäristökasvatuksen harjoittaminen jää kerran vuodessa toteutettavan teemapäivän varaan.

…ja koulun ulkopuolella Koulun ulkopuolinen maailma tarjoaa myös monenlaisia mahdollisuuksia liittyen ympäristökasvatukseen. Palmerin (1998) mukaan ympäristökasvatuksessa on kyse nimenomaan voimaantumisesta ja henkilökohtaisen merkityksen muodostumisesta, joiden muodostumisessa epämuodollisella, koulun ulkopuolella tapahtuvalla oppimisella on erityisen tärkeä rooli. Ympäristökasvatusta harjoitetaan kouluajan ulkopuolella erilaisessa harrastustoiminnassa osittain tietoisesti ja osittain tiedostaen (esimerkiksi partio, luontojärjestöjen kerhot, 4H). Tämänkaltainen toiminta toki tavoittaa vain osan lapsista sekä usein juuri ne, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneet luonnosta ja ympäristöstä.

Myös kouluaikana voi koulun ulkopuolinen yhteiskunta osallistua koulujen toimintaan. Koulut voivat ottaa vastaan esimerkiksi luontojärjestöjen edustajia antamaan ympäristökasvatusta. Erilaiset opintoretket, ulkona tapahtuvat teemapäivät sekä leirikoulut ovat osa koulun ulkopuolella tapahtuvaa opetusta. Koska luonnossa oleskelu on tärkeää ympäristöherkkyyden lisäämiselle, on koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan merkitys ympäristökasvatuksessa suuri. Ympäristökasvattajan ei aina tarvitse olla opettaja, vaan myös koulun ulkopuolisella yhteiskunnalla voi olla paljon annettavaa.

4. Ympäristökasvatuksen rooli luontomatkailussa

Aikuisten ympäristökasvattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin lasten. Syynä tähän ovat jo vakiintuneet elämäntavat, joiden muuttaminen on vaikeaa. Myös aikuisten tavoittaminen muuten kuin ympäristövalistuksen muodossa on vaikeaa. Aikuisiin vaikuttaminen on kuitenkin tärkeää, sillä juuri aikuiset muodostavat yhteiskunnassa aktiivisesti vaikuttavan ryhmän. Osittain aikuisiin voidaan vaikuttaa heidän lastensa kautta. Esimerkiksi lasten koulussa oppimat toimintatavat saattavat siirtyä myös lasten koteihin. Toinen merkittävä kanava tavoittaa aikuisia on luontomatkailu.
Ympäristökasvatus kuuluu osaksi kestävän kehityksen mukaista luontomatkailua. Esimerkiksi Metsähallituksen määrittelemiin kestävän luontomatkailun periaatteisiin sisältyy myös ajatus ympäristökasvatuksesta (Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät). muodossa. Ympäristökasvatuksen menetelmien avulla voidaan saada myös uutta sisältöä matkailutuotteeseen, esimerkiksi herkistämiseen tähtäävät menetelmät vaikuttavat nimenomaan tuotteen elämyksellisyyteen. Ja elämyksiähän luontomatkailija on tullut luonnosta hakemaan.

5. Linkkejä ja kirjallisuutta

Cantell, H (toim.). 2004. Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus, Juva. 240 s.

Horelli, L., Kyttä, M. & Kaaja, M. 1998. Lapset ekologisen ympäristön agentteina. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1998 (49).

Kestävä matkailu. 1997. Kestävän matkailun julkaisuja 1. Matkailun osaamiskeskus, Joensuun yliopisto, Matkailualan verkostoyliopisto. Mynäprint, Mynämäki.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
http://www.oph.fi/info/ops/

Vihreä Lippu – ympäristöohjelma kouluille
http://www.sykse.net/vihrealippu/
Linkkejä Ympäristökasvatus:

Ympäristökasvatus ulko-opetus, luontopolut, PäiviYuval

KARJALAN LUONTOKOULU VERKKOSIVUT

KARJALAN Luontokoulu sosmed:

Tutustu Metsään:

YMPÄRISTÖKASVATUKSELLINEN LEIRIKOULUOHJELMA, SISÄLTÖ MUOTOILUNEEN

Karjalan Luontokoulu®

Päivi Yuval
E-MAIL: paivi.yuval@greentourism.fi

Karjalan Luontokoulu - Ympäristökasvatus - Päivi Yuval